Radiotehnika - European loudspeakers with long traditions

Latvian loudspeaker manufacturer Radiotehnika has been know for decades for it's good price-quality ratio loudspeakers. A company that's been working for over 80 years has recently radically modernised it's factory.

Long and significant history

In Riga, Latvia, on the west side of the River Daugava, you'll recognise Radiotehnika's factory area from the high Radiotehnika office tower. In the landmark tower are situated the offices of the company.Originally a radio manufacturer, Radiotehnika was founded already in the year 1927. During Soviet times Radiotehnika was the empire's biggest radio and loudspeaker manufacturer, and the vastly grown company had at it's peak 16 thousand employees. The size of the Radiotehnika factory are is about a dozen hectares. At it's hugest in the end of the 80s Radiotehnika made staggering 1.3 million loudspeakers every year, with a million radios and amplifiers.

Modern modern times

On the new millennia Radiotehnika concentrated on manufacturing loudspeakers, and currently the company manufactures passive loudspeakers and active subwoofers for listening to music and for home theatres. Nowadays, thanks to high automation level, radiotehnika has a couple of hundred employees, though as the production increases, so does the workforce. In the vast factory area also other companies are situated. The majority of Radiotehnika employees have an experience of decades and irreplaceable special skills, but the company also has young employees. The cooperation with the Riga Technical University aims transferring the skills of the old employees' skills to young employees.

Radiotehnika uses other manufacturer's components in some of it's loudspeaker models, besides those the company manufactures everything else. The loudspeaker cabinets. most of the loudspeaker elements and even printed circuit boards are wholly made by Radiotehnika themselves. Even though the factory area is from Soviet times and has seen better days, the huge and high factory halls seem modern and German, as the company has during the last few years modernised it's equipment with ultramodern German machines, from making printed circuit boards to cutting wood.

Even printed circuit boards Radiotehnika makes themselves, using brand new German machines. Making printed circuit boards for only loudspeakers might sound excessive, but Radiotehnika's printed circuit boards are used by several other companies too.

Radiotehnika makes form scratch most of it's production, only loudspeaker baskets come from Taiwan, where a supplier can guarantee high and constant quality with a competitive price. The loudspeaker cones themselves are made using traditional machines from a top secret cone mass mix, which is made from a hundred year old spruces and which the company developed already in the 1940s.

A significant issue on the customers'  viewpoint is quality control. Every component and work phase is checked, and every complete loudspeaker goes through a functional testing before it's packed.

Loudspeaker cabinets are good enough for others too

The surface finishing of the loudspeakers has significantly improved during the years, and the quality keeps improving continuously thanks to new German equipment and new surface finishing techniques. Radiotehnika has delivered loudspeaker cabinets for the Italian RCF loudspeaker manufacturer, an Radiotehnika delivers cabinets also to smaller companies in among others Germany and the UK. The material of the finest loudspeaker cabinets is Latvian birch. The aluminium decorations used in some of the loudspeakers are also made by Radiotehnika by themselves. Radiotehnika is phasing out it's subcontracting as it's own production multiplies.

The present and the past on display

In the Radiotehnika office tower there are also the company's exhibition spaces. One museum room is dedicated to loudspeaker models from the last couple of decades, the legendary S-90 instantly recognisable. One room is dedicate to the current lineup, which includes Rigonda S and X-Line lines. Both include a two element loudspeaker, a four element speaker, a three element middle speaker and an active subwoofer. Inexpensive Rigonda S has warm sound and is meant to smaller spaces. X-Line is a line for demanding customers, and there Radiotehnika's technic is complemented with LPG's and Vifa's elements. In the loudspeaker lineup there's also three more speakers. SM-300 and S-400M, are new versions of the favourites from the past. SM-300 is a three-way 300 watt, and S-400M is four-way 400 watt speaker. Their looks remind of the classic loudspeakers of the past, while other Radiotehnika loudspeakers are modern and stylish design. S-400M delivers dynamic and clear sound even with low volume level, so fitting well in small spaces. Radiotehnika's flagship loudspeaker is five-way, 300 watt and over 40 kg weighing Giant, which has two 200 mm woofers in their own enclosure in addition to 100 mm midrange drives and a 25 mm tweeter. Giant received full five stars in a listening test from the Finnish magazine Hifimaailma.

The biggest museum room is filled with a selection of radios and radio-gramophones from the 20s to the 80s. The most interesting tube radio the gold medal winner from Brussels Expo-58, the magnificent Radiotehnika Festivals, which has a full remote control, including the frequency display.

Impressive research and development areas

In a separate building built in the 80s there is the research and development department of Radiotehnika. In addition to workplaces for the designers and measurement equipments, there are also two large laboratory chambers for accurate measurements. One is a huge, the biggest echoless space in Europe. All the walls in the cube are covered with foam rubber, and there really isn't the slightest of echo to be heard.

Another one, silent measurement space was built with no expenses spared. The door opens with an electric motor and is a couple of metres thick. The walls of the chamber itself are marble. There are no straight angles in the whole room. Thanks to a separate building and thick wall there's not even the smallest sound from the outside world to interfere with the measurements. The laboratories are also open for use by other companies.

Sales to the west and the east

Radiotehnika's loudspeaker's are sold to both Western and Eastern Europe, especially to Russia, where the sales growth is multiplying the production of Radiotehnika. In Riga there's a Radiotehnika's own store, and in the factory are there's another.

Linn - parasta ääntä levysoittimesta streamaukseen

Linnin tehdas sijaitsee Glasgow'n maaseudulla Skotlannissa.

Ivor Tiefenbrun perusti Linnin 1972. Skotlantilaisen yhtiön ensimmäisenä tuotteena oli legendaarinen, edelleen tuotannossa oleva ja jatkuvasti kehittyvä levysoitin Sondek LP12. Yhtiön uusin aluevaltaus on streamattu musiikki; Linn on lopettanut CD-soittimiensa valmistuksen. Ivor Tiefenbrun kertoo musiikista ja hifistä. Ivor Tiefenbrun vastaa kysymyksiin ja kertoo Linnin sekä koko hifialan historiasta ja tulevaisuudesta. 

Ivor Tiefenbrun, Linnin perustaja ja hallituksen puheenjohtaja koekuunteluhuoneessa Klimax-lippulaivakaiuttimen vierellä.

Johtaako nuorten vinyyli-innostus LP-levyn uuteen nousuun?

"Se on mielenkiintoista, mutten usko, että se on kovin merkittävää. Suurin osa levyistä jotka he ostavat ovat singlejä ja EP:itä. Se on teineistä kivaa, ja vaikka soittaisit vanhalla veivattavalla gramofonilla, ääni tuo heti hymyn ihmisten kasvoille, joten luulen, että levyjen ja levynsoittimien äänessä on jotain, johon ihmiset samaistuvat, ja nuoret pitävät sitä jännittävänä, koska suurin osa heidän kuuntelemasta musiikista on steriiliä, sillä ei ole viestintävoimaa koskettaa heitä tunnetasolla kuten LP-levy voi. Mutta en usko, että kyseessä on LP-levyjen uudelleentuleminen, joten en pidä sitä kovin merkittävänä LP:lle. Tanssimusiikki on niche-markkina. Ihmiset melko varmasti ostavat CD-levyjä kymmenen vuoden kuluttua, ne ovat luultavasti todella halpoja, ohuita, joustavia, kertakäyttöisiä - uskon, että tulevaisuus on streamattu media. Joten luulen, että LP elää pidempään kuin CD. Aloin tehdä Sondekia muutama vuosi ennen kuin perustin Linnin, joten siitä on yli 40 vuotta. 40 vuotta on pitkä aika, mutta luullakseni ihmiset käyttävät edelleen levysoittimia 40 vuoden kuluttua."

Onko digitaalisen musiikin suosiosta hyötyä vai haittaa hifille?

Osaako iPod-sukupolvi arvostaa hifiä? "Jos tunnet musiikkiteoksen ja rakastat sitä, niin jopa alhaisella laadulla reagoit siihen koska täytät puuttuvat osat päässäsi, tai jos se on samankaltainen pitämäsi musiikin kanssa. Mutta laajentaaksesi musiikkimakuasi tarvitset korkealaatuisen äänen tai sinun tarvitsee kuulla live-esitys.”En pidä sitä huonona asiana, että useammat ihmiset kuin koskaan aiemmin kuuntelevat musiikkia, ja sitä, että nuoret löytävät musiikkia kannettavilla laitteillaan, päinvastoin. Kun tein LP12:sta, sanoin usein, että kukaan ei tee levyjä Linn Sondekeille; maanteitä ei tehdä Ferrareille ja Rolls-Royceille, tiet tehdään Toyotille ja Volvoille. Me emme voisi opettaa koko maailmalle miten soittolista tehdään tai mitä streamattu ääni on. Joten tämä kehitys on luonut erittäin hedelmällisen ympäristön yhtiöille kuten Linn. Se on luonut maailman, missä kaikki voivat imuroida materiaalia, jota ei luotu musiikinystäville tai hifiharrastajille, Me kaikki hyödymme siitä infrastruktuurista: webistä, tietokoneiden vallankumouksesta, elektroniikan miniaturisaatiosta. Tekemällä pienemmän komponentin se voi olla nopeampi, viileämpi, luotettavampi ja kestää pidempään, ja me voimme tehdä tarkemman äänipiirisarjan ja voimme toimittaa korkealaatuisempia ja monimutkaisempia tuotteita hinnoilla, joihin ihmisillä on varaa. Joten se on hyödyksi kaikille. Ainoa huolenaiheeni on se, että joskus nuoret kuuntelevat liian voimakkaasti kuulokkeilla tai klubeissa.”

”Monia asioita on tapahtunut ja ne ovat kaikki hyviä, rohkaisevia ja jännittäviä. Kaikki nämä asiat, jotka avaavat pääsyä musiikkiin ja tekevät siitä universaalimpaa ja korkeampitasoista, ovat fantastisia ja niitä täytyy pitää tervetulleina. Meillä on ollut 25 vuotta CD:tä, sitten suljettuja järjestelmiä DRM-suojauksineen, ja kadotettu sukupolvi nuoria, joilla ei ehkä ole ollut tilaisuutta kuulla tallennettua musiikkia niin tarkasti, että se olisi innostanut heitä kuten minua kun olin nuori.”

Eroaako Linnin streaming-laitteiden kohderyhmä muista Linn-asiakkaista?

”Linn-asiakkailla on tapana olla avomielisiä ihmisiä, jotka todella rakastavat musiikkia ja laatua, ja he tapaavat olla todella mukavia ihmisiä, he eivät ole umpimielisiä fanaatikkoja. Ainoa asia, joka yhdistää heitä on se, että he ovat valikoivia ihmisiä ja haluavat eniten elämästä, ja he tuntevat, että he tarvitsevat musiikkia elämäänsä. DS-streaminglaitteet eivät eroa mistään Linn-musiikkilähteistä, osa tuo uusia asiakkaita Linnille ensimmäistä kertaa; ihmisiä, jotka rippaavat CD-levyjänsä ja vinyyliä DS:lle. He haluavat kaiken irti kokoelmastaan rippaamalla sen ja streamaamalla. Ja tulevaisuudessa he arvostavat avointa tiedostomuotoa, ohjelmiston päivitettävyyttä, musiikkinsa omistamista jatkossakin, avointa pääsyä nettiin, webradiota ja monia muita asioita joita on tulossa.”

Mitä etuja streaming-laitteilla on aikaisempiin formaatteihin verrattuna? ”Yhtäkkiä nyt on mahdollisuus saada paljon korkeampaa äänenlaatua kuin koskaan aikaisemmin jollain, joka ei vahingoitu kuten LP, jota voit käyttää joustavammin, jossa on parempi studiotason äänenlaatu, ja joka on tiedostomuotoriippumaton; jos tulevaisuudessa on parempi tiedostomuoto, sen voi lisätä saumattomasti. Yleensä kun kuuntelet streamattua musiikkia, se on suuri pettymys, se ei ole yhtä hyvä kuin CD, koska laitteet käyttävät vakiotietokonekomponentteja ja vakiotietokonepiiriratkaisuja. Vakiostreamauslaitteet eivät ole hyviä, ne eivät ole yhtä hyviä kuin CD, Linn DS:n paljastaminen on kuin arvojen tai ajatusmaailman palautus: laadulla on väliä. Ei ole olemassa vastustusta muilta kuin kilpailijayhtiöiltä. Kilpailu on tervettä; epäpätevät yhtiöt pelkäävät kaikkea uutta ja he kritisoivat sitä epäreilusti, pätevät yhtiöt pitävät kaikkea kehitystä tervetulleena."

Minkälaista musiikkia Ivor itse kuuntelee?

”Mitä tahansa musiikkia. Kun sinulla on hyvä laitteisto, musiikkimakusi laajenee jatkuvasti. Hifilaitteisto ei ole mielestäni korvike live-esitykselle, mutta se on tapa löytää musiikkia ja tutkia musiikin maailmaa ja tietenkin nauttia musiikista kotonasi. Tämä horisonttien laajentaminen on yksi nautittavimmista ja jännittävimmistä aspekteista kun omistaa hyvän järjestelmän. Joten mitä parempi järjestelmä, sitä enemmän se viettelee sinua kuuntelemaan musiikkia josta et luullut pystyväsi tai haluavasi nauttimaan. Kun ihmiset löytävät tuotteemme ja kuulevat niitä, he ovat todella liikuttuneita ja innostuneita, mutta ei ole helppoa saada ihmisiä kuuntelemaan.” 

Hifiteollisuuden synkkä tulevaisuus ja Linnin johtoasema

"Hifiteollisuutta uhkaa sukupuutto talouden vuoksi sekä teknologian vaikeuden ja monimutkaisuuden takia, mutta sillä on hyvä puolikin: lähdemateriaalin korkea laatu antaa mahdollisuuden tehdä parempia tuotteita. Tulee tapahtumaan massiivinen supistus merkittävien yhtiöiden määrässä, yhden hengen yhtiöt voivat selvitä, mutta niillä ei ole voimaa. Linn on selvästi vahvin spesialisti kykyjemme perusteella, muut yhtiöt saattavat myydä enemmän; jotkin kaiutinyhtiöt, kiinalaiset tuotteet, jne., mutta kellään ei ole meidän kykyjämme. Ei ole kyse pelkästään lukumääristä, vaan ihmisten taidoista ja heitä tulee tänne kaikkialta maailmasta, koska heitä houkuttelee haaste: tapa, jolla teemme, on yhtä haastavaa ja vaativaa kuin mikä tahansa koneoppi, ja se on ihmisten hyvin vaikea ymmärtää kunnes selitän sen ja näytämme kuinka se tapahtuu."

”Hifi on fantastinen teollisuudenala ja ihmiset jotka tekevät hifiä sekä ihmiset jotka myyvät ja ostavat sitä tekevät jotain ihmeellistä, ja uskovat vaistomaisesti, että se tekee elämästä paremman. Mutta elleivät ihmiset koe mikä on mahdollista, he eivät koskaan saa tietää sitä.”

Hakkaavatko Linnin streaming-laitteet äänenlaadussa jopa vinyylin?

”Streaming on jo teoriassa parempi kuin vinyyli 24-bittisenä, 96 kHz pitäisi olla yhtä hyvä tai parempi kuin LP, ja 192 kHz vielä parempi. Kun teet tallennuksen 24-bittisenä ja vertaat sitä vinyyliin joka on tehty samasta lähdemateriaalista, ja soitat sitä uusimmalla levysoittimellamme kaikilla päivityksillämme, ihmiset usein pitävät enemmän vinyylistä. Minusta se ei välttämättä tarkoita, että vinyyli on parempi. Vinyylillä on korkeampi äänipohja, se on hyvin viettelevä, siinä on melkein inhimillinen laatu. Mutta en ole itse tehnyt vertailua.” 

Mutta vinyylilevyillä on myös itseisarvonsa. ”Nauhoitukset, jotka on tallennettu vinyylille, saattavat olla ainoita olemassa olevia tallenteita alkuperäisesityksestä. Tavallaan tallennettu musiikki vähentää live-esityksen arvoa; ennen oopperaryhmä harjoitteli kuukausia ja esitti yhden oopperan kaudessa. Ennen laulajalla oli viidestä kymmeneen vuoteen aikaa kehittää tekniikkaansa ja ääntänsä. Enää ei ole orkesteria, joka harjoittelee kolme kuukautta tehdäkseen levyn jälkipolville. Nykyisin orkesteri soittaa jotain harjoiteltuaan kerran, ja virheet korjataan tietokoneella. Laulajien täytyy esittää eri teos joka ilta. Joten on olemassa perusteluita väitteelle, että vinyylille tallennetulla musiikilla on enemmän meriittejä esityksen luonteen vuoksi ja myös erittäin yksinkertaisen ja ammattitaitoisen nauhoituksen vuoksi. Tietenkin vielä parempi perustelu on se, että monet vinyylitallenteet ovat korvaamattomia koska Elvis ja Caruso ovat kuolleet. Joten olen aina kehottanut ihmisiä arvostamaan levykokoelmaansa, koska emme tiedä kuinka paljon informaatiota levyillä on ja emme ole vielä saavuttaneet sitä rajaa. Mutta kyse on musiikista, ja kun ihmiset keskittyvät tekniikkaan, siihen mikä on mahdollisesti hieman parempi kuin toinen, he eivät ymmärrä pääasiaa. Live-lähetys konsertista FM-stereona voi olla fantastinen. Painopiste on luultavasti siirtynyt esityksestä tallenteeseen, mutta se saattaa siirtyä takaisin esitykseen ja sen lähetykseen.”

Linn Records - Linnin levy-yhtiö

Linn Records on Linnin levy-yhtiö, jonka korkealaatuisia äänitteitä muutkin hifi-yhtiöt käyttävät referenssiäänitteinään. Klassisen musiikin lehti Gramophone valitsikin sen vuoden levy-yhtiöksi 2010. Linn Recordsin synty liittyy suoraan Sondekin kehitystyöhön. 

”Kun aloitin liiketoiminnan, ostimme Deccan asetaatteja testataksemme levysoittimia. Kun Decca lopetti, hämmästyksekseni en löytänyt oikeilla taajuuksilla ja nopeuksilla leikattuja asetaatteja. Insinööreinä halusimme seurata ja vertailla asioita tarkasti, joten ostimme itse vanhan laitteen levyjen tekoon; myyntipäällikkömme raivostui ja sanoi, että yhtiö tuhlaa kaikki rahansa kahteen hulluun insinööriin ilman mitään hyötyä yhtiölle. Mutta huomasimme, että käyttämämme mikrofoninen esivahvistus oli liian kohinainen, joten päätimme, että teemme pienikohinaisen vahvistuksen, joka ei ole mikrofoninen ja saa häiriöitä taksiradiosta kuten monet vahvistimet."

"Taajuusvaste muuttuu kun kuljetaan LP-levyn poikki; useammin kuin kuvitteletkaan orkesterilevyillä kuuluu räsähdys tai klikkaus, joka ei ole neulasi, vaan vaihtoääni levynleikkauksesta - äänitarkkailija väänsi nappia. Joten kehitimme automaattisen halkaisijankompensoinnin käyttämällä puolijohdevaihtajaa ensimmäisenä maailmassa. Sirut maksoivat tuhansia puntia. Sitten tietokoneistimme niin, että hallitsimme tietokoneella prosessia; häiritsemättä signaalin kulkua muutimme taajuusvastetta."

"Me huomasimme myös, että tarvitsemme 9-tuumaisen suorakytketyn äänivarren. Joten muutaman vuoden sisällä jokainen osa levynleikkauslaitetta oli muuttanut valmistamamme tuotteet: meillä oli suorakytketty äänivarsi, metallirunkoinen äänirasia, moottorin elektroninen ohjaus, ensimmäinen puolijohdetekniikkaa käyttävä esivahvistin, puolijohdevaihtaja, ensimmäinen mikroprosessoriohjattu audiotuote. Eräs kilpailijoistani sanoi, että mikroprosessori esivahvistimelle on sama kuin naula renkaalle. Ihmiset olivat hyvin vihamielisiä tälle, koska he eivät osanneet itse tehdä sitä, kymmenen vuotta myöhemmin he olivat oppineet, tai oikeastaan joku teki sen heille, ja sitten se oli upeaa."

"Puolijohdevaihtajassa jota käytimme oli häiriöitä, mutta koska häiriöt olivat lineaarisia pystyimme eliminoimaan ne, joten siitä tuli häiriövapaa, mutta monet eivät ymmärtäneet sitä. Sitten teimme esivahvistimen, joka ei ollut mikrofoninen. Aloimme enemmän ja enemmän huomaamaan, että kun saavutimme äänentoiston äärimmäisiä tasoja pienikin mekaanisen komponentin tuottama ääni voi heikentää ja huonontaa signaalia."

"Joten käytännössä jokainen osa levynleikkauslaitetta antoi jotain hyötyä. Sen alkuperäinen tarkoitus oli tietenkin leikata asetaatteja, mutta väistämättä kun se oli tehty, insinööreinä, skotlantilaisina Linn-insinööreinä varsinkin, he tietysti halusivat leikata tavallisen levyn nähdäkseen kuinka paljon paremman he voisivat tehdä. Ja se oli paljon parempi, joten aloimme leikata levyjä ja aloimme tekemään omia levyjä ja teimme levyjä muille, suuria projekteja suurien levy-yhtiöiden kanssa."

Lopulta Linn päätyi perustamaan oman levymerkkinsä. ”Sitten skotlantilaisina Linn-insinööreinä he halusivat leikata tavallisen levyn nähdäkseen kuinka paljon paremman he voisivat tehdä. Ja se oli paljon parempi, joten aloimme leikata levyjä ja aloimme tekemään omia levyjä ja teimme levyjä muille, suuria projekteja suurien levy-yhtiöiden kanssa. Oma levymerkki antaa meille täydellisen hallinnan alusta loppuun, voimme tarkistaa, vertailla ja monitoroida signaalia joka vaiheessa sen tallentamisesta uudelleentoistoon.” 

"Monet eivät ymmärrä, että Linn on aina ollut hyvin ulospäinsuuntautunut yhtiö, vuorovaikutamme ja meillä on hyvin vahvat suhteet moniin yhtiöihin puolijohde-, hifi-, levytys- ja musiikkialoilla. Joten näin päädyimme omaan levymerkkiin ja olen hyvin mielissäni siitä ja se antaa meille täydellisen hallinnan alusta loppuun, me voimme nauhoittaa artistin, me voimme tarkistaa, vertailla ja monitoroida signaalia joka vaiheessa sen tallentamisesta uudelleentoistoon."

CD-levyn merkitys

Linn on lopettanut CD-soittimiensa, maailman parhaiden sellaisten, valmistuksen, 20 vuoden jälkeen. Kilpaileeko streaming CD:n tai vinyylin kanssa?

"Ei ole olemassa konfliktia CD:n kanssa. CD:n fanit eivät taistele CD:n puolesta, koska he saavat paremman äänenlaadun CD-levyistään ja he voivat nauttia samasta musiikkikokoelmasta kesäasunnollaan ja kotonaan tai veneillään, ja heidän lapset voivat kuunnella musiikkiaan yliopistolla ja kotonaan, ja tehdä soittolistat juhliin, tai ottaa musiikin mukaansa puhelimeen ja autoon. Joten ei ole olemassa konfliktia."

"Ja vinyyliväki on todella innoissaan, sillä se on sukupolvi joka kasvoi vinyylin kanssa ja keräsi levykokoelmansa. Kun CD tuli, ja sitä ennen C-kasetti, ihmiset kehuivat sitä vinyyliä paremmaksi, musiikin tulevaisuudeksi: voit ottaa musiikin taskuun ja autoon ja tämä korvaa LP:n. Musiikinrakastajat olivat äärimmäisen harmistuneita sillä laatuero oli kestämätön. Kasetti tappoi vinyylin, se ei ollut CD, ja sitten CD tuli ja melkein viimeisteli homman. CD oli toinen pettymys. Sillä ei olut tarkkuutta toistaa musiikkia tarpeeksi tarkasti, haastaakseen ihmiset tai välittääkseen esiintyjän tunteet. Joten näille ihmisille se oli synkkä ajanjakso, he uskoivat etteivät saa huippuäänenlaatua enää koskaan."

"Ja uusi kadotettu sukupolvi ajautui pois ilman todellista ymmärrystä siitä mitä se ei tiennyt. Ja yhtäkkiä nyt on mahdollisuus saada paljon korkeampaa äänenlaatua kuin koskaan aikaisemmin jollain joka ei vahingoitu kuten LP, jota voit käyttää joustavammin, jossa on parempi studiotason äänenlaatu ja joka on tiedostomuotoriippumaton; jos tulevaisuudessa on parempi tiedostomuoto, sen voi lisätä saumattomasti. Joten Linn DS on kuin vastaus vinyylinrakastajien rukouksiin."

Entä putkivahvistimet?

Linn oli edelläkävijä transistorien käytössä. Mitä mieltä Ivor on putkivahvistimista? "Ensinnäkään en tiedä miten he pystyvät noudattamaan minkäänlaista turvallisuus- ja ympäristölainsäädäntöä. Toiseksi putkivahvistin olohuoneessa on terveysriski, jos kompastut sen päälle, voit tappaa itsesi. On helppoa tehdä miellyttävältä kuulostava putkivahvistin, mutta se ei tarkoita, että putket olisivat parempia kuin transistorit tai puolijohteet, vaan nämä ihmiset eivät osaa tehdä putkiääntä parempaa niitä käyttäen, joten koska he eivät tiedä, he luulevat putkiäänen paremmuuden olevan luonnonlaki, mitä se ei ole."

Sondekin synty ja merkitys

”LP 12 monella tavalla loi erikoistuneen hifiteollisuuden. Se loi paljon jännitystä, joka auttoi ihmisiä rakentamaan spesialistivirittimiä, tuki monia muita valmistajia jotka pystyivät sitten esittelemään korkeamman standardin. Joten se oli muutoksentekevä tuote koko teollisuudenalalle ja uskon, että Linn DS tekee täsmälleen saman tai enemmän ja siten antaa kaiutin- ja vahvistinvalmistajille tasalaatuisen, toistettavissa olevan, kestävän lähteen, jota he voivat käyttää parantaakseen tuotteitansa. esittääkseen parempaa ääntä asiakkaille, ja innostaa lisää ihmisiä laadukkaan äänen eduista. Koska kaiutin tulee ensin, aivan kuten silloin kun aloitin. Kun sanoin, että levysoitin on kaikkein tärkein osa hifijärjestelmää, ihmiset kutsuivat minua hulluksi, levysoitin menee vain ympäri ja ympäri. Minä sanoin: niin, ja kaiutin menee vain sisään ja ulos."

Linn on aina korostanut levysoittimen tärkeyttä. ”Kun sanoin, että levysoitin on kaikkein tärkein osa hifijärjestelmää, ihmiset kutsuivat minua hulluksi, levysoitin menee vain ympäri ja ympäri. Minä sanoin: niin, ja kaiutin menee vain sisään ja ulos. Oli uskomatonta, kuinka ihmisillä ei ollut kiinnostusta hifijärjestelmän mekaanisista osista, ja levysoitin oli merkityksettömin, kun se ilmiselvästi on kaikista tärkein, signaalia ei voida parantaa kun se menee esivahvistimeen tai vahvistimeen, ja kaiuttimet voivat vain vähentää sisäänmenevästä signaalista.”

Miten Sondek erosi muista levysoittimista, ja miksi?

"Oli uskomatonta, kuinka ihmisillä ei ollut kiinnostusta hifijärjestelmän mekaanisista osista, ja levysoitin oli merkityksettömin kun se ilmiselvästi on kaikista tärkein. Se on alusta äänilevylle, äänivarsi ja äänirasia päättävät perustasolla kuinka ne toimivat omien mahdollisuuksiensa mukaan, ja sitä signaalia ei voida parantaa kun se menee esivahvistimeen tai vahvistimeen, ja kaiuttimet voivat vain vähentää sisäänmenevästä signaalista. Ongelma levysoitinten kanssa kun aloitin oli se, että kaikki vapaasti seisovat levysoittimet saivat transienttifeedbackkia kaiuttimista. Alun perin levysoittimet olivat isoissa, painavissa puukaapeissa, joten ne olivat hyvin eristettyinä kaiuttimien akustisesta ulostulosta, ja niitä ei häirinneet askeleet huoneessa. Mutta erillislaitehifissä levysoitin sijoitettiin hyllyn tai senkin päälle, ja yhtäkkiä kävely alkoi häiritä sitä. Joten he kehittivät jousituksen kahta asiaa varten, ensinnäkin eristämään askelten iskuilta, ja sitten kun he kehittivät hihnavedon ja pääsivät eroon moottorin äänestä, he käyttivät alisteisia hihnoja ja irtikytkentää, heillä oli yhdistelmä, joka aiheutti jatkuvaa transienttifeedbackkia, joten kaiutin vaikutti levysoittimeen joka ylikuormitti esivahvistinta ja vahvistin ylikuormitti kaiutinta. Ja tämä oli jatkuvaa ja alhaisten tasojen vuoksi se ei tuottanut hallitsematonta kiertoa."

"Ihmiset eivät ymmärtäneet kuinka umpimähkäistä tämä jatkuva transienttifeedback oli, joten kehitin jousitetun levysoittimen. Se näytti samalta kuin monien muiden levysoittimet, mutta jokainen osa siitä oli täysin erilainen: jousitus maksimoi akustisen eristyksen, hihna toimi passband-suodattimena kytkien moottorin paikalla olevaan osaan, ja vaiheen lisäämisen ansiosta sillä ei ollut vaikutusta äänirasian ja äänivarren yhdistelmästä lähtevään signaaliin.”

Linnin tuotteet ovat tunnettuja siitä, että niitä voidaan päivittää.

"Koska haluan kohdella muita niin kuin haluaisin minua kohdeltavan, ja insinöörien periaatteiden vuoksi jokainen osa oli ruuvikiinnitetty ja vaihdettava, laite oli modulaarinen ja päivitettävissä ja laajennettavissa. Ja nämä periaatteet ovat pysyneet yhtiössä joten nyt kun teemme päivityksen on 40 vuotta siitä kun tein ensimmäisen levysoittimen, ja voit laittaa sen päivityksen vanhaan levysoittimeen. Ja meidän ei tarvitse kuljettaa vanhentuneita osia koska voimme käyttää nykyistä komponenttia tukemaan vanhaa tuotetta, ja se on todella hienoa. Emme voi tehdä sitä aina elektroniikan tai kaiuttimien kanssa, mutta kaikissa Linn-tuotteissa on arkkitehtuuri jonka ansiosta voimme tukea asiakkaita, tai asiakas voi vaikka käyttää vahvistinta kotiteatterissaan tai vaihtaa kaiuttimet etukanavasta takakanavaan, ja teemme aktiivikortteja joilla vanhan kaiuttimen voi muuttaa aktiivikaiuttimeksi. Joten yritämme aina huolehtia asiakkaistamme koska olemme itsekin näitä asiakkaita, ja Skotlannissa emme koskaan käännä selkäämme ystävälle, koska et koskaan tiedä mitä hän voi tehdä."

Linn tunnetaan edelleen levysoittimestaan, mikä ajoi muiden hifilaitteiden tekoon? ”Tavoitteeni oli tehdä täydellinen systeemi alusta alkaen, aloin heti kehittelemään isobaarisia kaiuttimia ja äänivarsia ja äänirasioita, sitten esivahvistimia ja vahvistimia. Tietenkään ihmiset eivät pitäneet siitä, he sanoivat, että ollaksesi spesialisti voit tehdä vain yhtä tuotetta, levysoitinta, äänivartta tai äänirasioita, ette voisi olla hyviä kaikessa. Ja minä vastasin, että täytyy olla hyvä kaikessa tai et voi olla hyvä missään, on ymmärrettävä koko ketju.”

Linnin tehtaalla

Arkkitehti Richard Rogersin, joka tunnetaan mm. Lontoon Millennium Domesta, vuonna 1987 suunnittelema Linnin moderni tehdasrakennus sulautuu ympäristöönsä eikä muistuta perinteistä tehdasta. Linnin tehdas sijaitsee maaseudulla Glasgow’n läheisyydessä Skotlannissa. Tehtaalla Linn tekee kaiken tuotteiden suunnittelusta lopulliseen kokonpanoon.

Klimax-sarjan vahvistimelle suoritetaan toiminnallista testiä.

Parasta tehdä itse

Valmistus ja koneoppi ovat Linnin toiminnan sydämessä. Jokaiseen piirilevyyn painetaan laivanrakennusperinteitä kunnioittaen ”Clydellä rakennettu”. Linn latoo itse piirilevynsä, satojen tuhansien puntien laitteisto mahdollistaa kaiken kontrolloinnin ja nopean toiminnan sekä tuotekehityksen. Mahdollisen ongelman voi ratkaista heti, eikä vasta viikkojen kuluttua, kuten jos tuotanto olisi Kiinassa. 

Työntekijä valmistaa koteloa käyttäen amerikkalaista ladontakonetta.

Piirilevyjen ladontaan Linnillä on kaksi jatkuvasti muuttuvaa tuotantolinjaa. Työntekijät työskentelevät jatkuvasti kehittyvinä ryhminä, ja jokaisella alueella on oma ryhmänsä. Jokainen työntekijä voi ehdottaa parannuksia. 

Linn latoo itse piirilevynsä.

Yksi operaattori rakentaa aina yhden erän piirilevyjä, ja on vastuussa omasta laadustaan, ja siksi signeeraa työnsä. Valtaosassa tuotteista käytetään automaattista juottamista. Tuotekehitysosaston CAD-tiedostojen pohjalta käynnistyvässä täysin automatisoidussa prosessissa piirilevy asetetaan tarkasti, siihen levitetään juotostahna ja sille sijoitetaan Linnin oma laserleikattu sapluuna. Sitten robottikäsivarret asettavat kuusi komponenttia kerrallaan erittäin tarkasti paikoilleen ennen juotosta. Jokaisessa piirilevyssä on yli 200 komponenttia ja osa piirilevyistä on kaksipuolisia.

Operaattori testaamassa piirilevyä. Taustalla siintää Glasgow.

Jokainen piirilevy tarkastetaan visuaalisesti ja toiminnallisesti ennen seuraavaa vaihetta. Automaattisen optisen tarkastusjärjestelmän kamera tarkastaa juotokset ja komponentit. Viimeisessä vaiheessa suoritetaan elektroninen testaus, joka paljastaa juotosvirheet ja oikosulut.

Työntekijä kokoaa kaiutinta lopullisella kokoamisalueella.

Työohjeet ovat yksityiskohtaisia ja kaikki operaattorit ovat erittäin taitavia ja ymmärtävät tuotteiden toiminnan. Linnin 160 työntekijää ovat yhtiön kouluttamia pitkäaikaisia työntekijöitä, mikä auttaa erittäin korkealaatuisten tuotteiden valmistamisessa. Materiaalihukka on vähäistä, ja ympäristöä arvostava Linn kierrättää paljon ja on käyttänyt lyijyvapaita juotoksia jo yli 20 vuotta.

Kotelot alumiinista

Saksalainen alumiininrei’ityslaite käsittelee koteloksi päätyvää alumiinilevyä.

Laitteidensa kotelot Linn valmistaa omia sapluunojaan käyttäen 1,5-2 mm alumiinilevystä. Poikkeuksena Klimax-mallisarja, jonka kotelot lähellä sijaitseva, Britannian puolustusministeriölle työskentelevä Linnin sisaryhtiö työstää paloista kalifornialaista alumiinia. Linnin tehtaassa valmistetut paneelit myös maalataan siellä käyttäen Britanniassa valmistettua maalia. Alumiinia ei maalata, vaan se anodisoidaan. Kaiuttimille on tarjolla yli 200 värivaihtoehtoa.

Robotit auttavat

Keskustietokoneen ohjaamat robotit kuljettavat kuormalavoja työpisteille.

Pitkälle automatisoitu lopullinen kokoamisalue on joustava. Keskustietokoneen ohjaamat robotit kuljettavat kuormalavoja jättimäisestä varastosta työpisteille. Osavarasto on rakennuksen korkein osa, ja jatkuu myös syvälle maan alle. Edelleen huippumoderni järjestelmä otettiin käyttöön jo vuonna 1987. Linnin mukaan kaiken automatisointi vähentäisi laatua, ja ihmisiltä tulee innovatiivisia ideoita. Robotit säästävät aikaa siirtäen painaviakin tuotteita ja antavat ihmisten työskennellä rauhassa; koneet ovat ihmistä varten eikä päinvastoin. Linn valmistaa tuotteensa tilausten pohjalta. Valmiita tuotteita ei varastoida, joten tuotteet ovat ajan tasalla komponenteiltaan ja ohjelmistoiltaan.

http://www.linn.co.uk/

http://www.musiikin.com/linn-page.htm

Radiotehnika - eurooppalaisia kaiuttimia pitkällä perinteellä

Latvialainen kaiutinvalmistaja Radiotehnika on vuosikymmeniä ollut tunnettu hyvän hinta-laatusuhteen kaiuttimista. Yli 80 vuotta toiminut yhtiö on viime vuosina uudistanut tehtaansa radikaalisti.

Pitkä ja merkittävä historia

Riiassa, Väinäjoen länsipuolella sijaitsevan Radiotehnikan tehdasalueen tunnistaa Radiotehnikan korkeasta toimistotornista. Maanmerkkinä toimivassa tornissa sijaitsee yhtiön toimistotilat. Alun perin radioita valmistanut Radiotehnika perustettiin jo vuonna 1927. Neuvostoaikana Radiotehnika oli valtakunnan suurin radio- ja kaiutinvalmistaja ja reilusti kasvaneen yhtiön palveluksessa oli parhaimmillaan 16 tuhatta työntekijää. Radiotehnikan tehdasalueen koko onkin toistakymmentä hehtaaria. Parhaimmillaan 80-luvun lopussa Radiotehnika valmisti huimat 1,3 miljoonaa kaiutinta sekä miljoona radiota ja vahvistinta vuosittain.

Moderni nykyaika

2000-luvulla Radiotehnika keskittyi kaiuttimien valmistukseen, ja nykyisin yhtiö valmistaa passiivikaiuttimia ja aktiivisubwoofereita musiikinkuunteluun ja kotiteatterikäyttöön. Nykyisin Radiotehnikalla on korkean automaatiotason ansiosta parisataa työntekijää, tosin tuotannon kasvaessa väkimäärä on kasvussa. Suunnattomalla tehdasalueella toimii muitakin yrityksiä, kuten Prisma. Valtaosalla Radiotehnikan työntekijöistä on vuosikymmenten kokemus ja korvaamaton erikoisosaaminen, mutta yhtiöllä on myös nuoria työntekijöitä. Yhteistyön aloittaminen Riian teknillisen yliopiston kanssa tähtää vanhojen työntekijöiden ammattitaidon siirtämiseen nuorille työntekijöille.

Radiotehnika käyttää joissain kaiutinmalleissaan myös muiden valmistajien elementtejä, niitä lukuunottamatta yhtiö valmistaa kaiken muun. Niin kaiuttimien kotelot, useimmat kaiutinelementit kuin jopa piirilevytkin Radiotehnika valmistaa kokonaan itse. Vaikka tehdasalue onkin peräisin neuvostoajoilta ja nähnyt parhaat päivänsä, itse valtavat ja korkeat tehdassalit vaikuttavat nykyaikaisilta ja saksalaistyylisiltä, sillä yhtiö on viime vuosina uusinut laitekantansa huippumoderneilla saksalaisilla laitteistoilla, aina piirilevyjen latomiskoneista automaattisahoihin.

Jopa piirilevyt Radiotehnika valmistaa ja latoo itse, käyttäen upouusia saksalaislaitteistoja. Piirilevyjen valmistaminen itse vain kaiuttimia varten saattaa vaikuttaa liioittelulta, mutta Radiotehnikan valmistamia piirilevyjä käyttää useat muutkin yhtiöt. 

Radiotehnika valmistaa tuotannostaan lähes kaiken itse tyhjästä, ainoastaan kaiutinkorit tulevat Taiwanista, jossa toimittaja voi taata korkean ja tasaisen laadun kilpailukykyisellä hinnalla. Itse kaiutinkartiot valmistetaan käyttäen perinteisiä laitteita huippusalaisesta kartiomassasekoituksesta, joka on valmistettu satavuotiaista kuusista ja jonka yhtiö kehitti jo 1940-luvulla.

Merkittävä asia asiakkaiden kannalta on laadunvalvonta. Jokainen komponentti ja työvaihe tarkastetaan, ja jokainen valmis kaiutin käy vielä läpi toiminnallisen testauksen ennen sen pakkaamista.

Kaiutinkotelot kelpaavat muillekin

Kaiutinten pintakäsittely on parantunut huomattavasti vuosien mittaan, ja laatu paranee jatkuvasti uusien saksalaislaitteistojen ja pintakäsittelymenetelmien ansiosta. Kaiutinkoteloita Radiotehnika on toimittanut  italialaiselle RCF-kaiutinvalmistajalle jo useiden vuosien ajan, ja Radiotehnika toimittaa koteloita myös pienemmille, mm. saksalaisille ja brittiläisille yhtiöille. Parhaimpien kaiutinkoteloiden materiaalina käytetään latvialaista koivua. Osassa kaiuttimissa käytetyt alumiinikoristeet nekin Radiotehnika valmistaa itse. Lähivuosina Radiotehnika lopettaa alihankkijana toimimisen, kun sen oma tuotanto moninkertaistuu.

Esillä nykyisyys ja menneisyys

Radiotehnikan toimistotornissa on myös yhtiön näyttelytilat. Yksi museohuone on varattu viime vuosikymmenten kaiutinmalleille, joista tunnistaa heti legendaarisen S-90-mallin. Yksi huone on varattu nykyiselle kaiutinmallistolle, johon kuuluu Rigonda S ja X-Line -mallisarjat. Molempiin kuuluu kaksielementtinen kaiutin, nelielementtinen kaiutin, kolmielementtinen keskikaiutin ja aktiivisubwoofer. Edullinen ja lämminääninen Rigonda S sopii pienempiin tiloihin, X-Line on mallisarja vaativille asiakkaille, ja siinä Radiotehnikan tekniikkaa on täydennetty LPG:n ja Vifan elementeillä. Lisäksi kaiutinvalikoimaan kuuluu uusi versio menneiden vuosikymmenten suosikeista: S-400M  on nelielementtinen ja 400-wattinen kaiutin, joka ulkonäöltäänkin muistuttaa vuosikymmenten takaisista klassikkokaiuttimista, muiden Radiotehnikan kaiuttimien ollessa modernia ja tyylikästä muotoilua. S-400M tuottaa dynaamista ja kirkasta ääntä jo pienelläkin äänenvoimakkuudella, ja sopiikin myös pieniin tiloihin. Radiotehnikan lippulaivakaiutin on viisielementtinen, 300-wattinen ja yli 40 kiloa painava Giant, jossa on kaksi 200-millistä bassoa omissa koteloissaan satamillisten keskialueen elementtien ja 25-millisen diskantin lisäksi. Giant sai äskettäin täydet viisi tähteä Hifimaaliman kuuntelutestissä.

Radiotehnika kehittää jatkuvasti kaiutinmallistojaan, tulevan huippukaiuttimen prototyypin hankki Venäjän presidentti Medvedev. Kyseessä on venäläisen tiedemiehen Aleksander Gaidarovin kehittämä diffuusorikaiutin.

Suurimman museohuoneen täyttää laaja valikoima 20-80-lukujen radioita ja radiogramofoneja. Mielenkiintoisin putkiradio on kultamitalin Brysselin Expo-58:ssa voittanut upea Radiotehnika Festivals, jonka erikoisuutena on täydellinen, myös taajuusnäytöllä varustettu kaukosäädin. 

Vaikuttavat tuotekehitystilat

Erillisessä, 80-luvulla rakennetussa rakennuksessa sijaitsee Radiotehnikan tuotekehitysosasto. Suunnittelijoiden työpisteiden ja mittauslaitteiden lisäksi rakennuksessa on tarkkoja mittauksia varten kaksi suurta laboratoriokammiota. Toinen on valtava, Euroopan suurin kaiuton tila. Koko kuution seinät on peitetty vaahtomuovilla, eikä kammiossa toisiaankaan kuule kaiun häivähdystäkään.

Toisen, äänettömän mittaustilan rakentamisessa ei säästelty kuluissa. Sähkömoottorilla hitaasti avautuvan oven paksuus on pari metriä, ja itse kammion seinät ovat marmoria. Huoneessa ei ole lainkaan suoria kulmia. Erillisen rakennuksen ja paksujen seinien ansiosta ulkomaailmasta ei kantaudu pienintäkään ääntä häiritsemään mittauksia. Laboratoriot ovat avoinna myös muiden yhtiöiden käyttöön.

Myyntiä länteen ja itään

Radiotehnikan kaiuttimia myydään sekä Länsi-Eurooppaan että Itä-Eurooppaan, etenkin Venäjälle, jonka viennin kasvu moninkertaistaa Radiotehnikan tuotannon lähivuosina. Riiassa on Radiotehnikan oma myymälä, ja tehdasalueella on toinen. Suomessa Radiotehnikan maahantuojana sekä jälleenmyyjänä toimii lappeenrantalainen Kojekulma.